Artikkelin on kirjoittanut Avoki Finlandin Sustainability Coordinator & Quality Assurance Specialist Mariia Schrooten

Miksi vastaamme palautekyselyihin useammin silloin, kun jokin on mennyt pieleen?

Sähköposti kilahtaa saapuneisiin.

"Kuinka tyytyväinen olit palveluun?"

"Suosittelisitko meitä?"

"Miten onnistuimme?"

Moni meistä huokaisee mielessään. Taas yksi palautekysely.

Ja usein kysely päätyy avaamatta. Ellei sitten jotain ole mennyt pahasti pieleen.

Tämä on ilmiö, joka näkyy lähes jokaisella toimialalla. Kun palvelu toimii odotusten mukaisesti, asiakas jatkaa päiväänsä. Mutta kun jokin aiheuttaa pettymyksen, turhautumisen tai ylimääräistä vaivaa, syntyy voimakas tarve kertoa siitä.

Se on inhimillistä.

Mutta samalla se herättää tärkeän kysymyksen:

Mitä kuvaa palvelun laadusta rakennamme, jos palautetta annetaan pääasiassa silloin, kun jokin on mennyt huonosti?

Ota yhteyttä

Negatiivinen kokemus jää mieleen vahvemmin

Ihmiset muistavat pettymykset usein paremmin kuin onnistumiset.

Jos verkkopalvelu toimii moitteettomasti 99 kertaa ja kaatuu kerran, juuri se yksi kerta jää mieleen. Jos asiakaspalvelu ratkaisee ongelman nopeasti kymmenen kertaa, mutta yhdellätoista kerralla vastaus viivästyy, huomio kiinnittyy helposti viivästykseen.

Siksi palautekyselyjen vastauksissa korostuvat usein ne kokemukset, jotka herättävät voimakkaimpia tunteita.

Tämä luo mielenkiintoisen epätasapainon.

Palveluntarjoaja saa paljon tietoa asioista, jotka eivät toimineet, mutta huomattavasti vähemmän tietoa niistä asioista, jotka toimivat erinomaisesti.

Ja juuri silloin jää helposti piiloon se, mikä asiakkaiden mielestä on kaikkein arvokkainta.

Mittarit kertovat mitä tapahtui. Palaute kertoo miltä se tuntui.

Monet organisaatiot seuraavat tehokkuutta tarkasti.

Kuinka nopeasti tiketteihin vastattiin?

Kuinka monta yhteydenottoa käsiteltiin?

Kuinka nopeasti ongelma ratkaistiin?

Nämä ovat tärkeitä mittareita. Ne kertovat, mitä tapahtui.

Mutta ne eivät kerro koko tarinaa.

Asiakkaan näkökulmasta hyvä kokemus voi syntyä tilanteessa, jossa ratkaisun löytäminen kestää kauan, mutta viestintä on aktiivista, odotukset asetetaan realistisesti ja asiakas kokee tulevansa kuulluksi.

Vastaavasti teknisesti nopeasti ratkaistu asia voi jättää asiakkaalle huonon kokemuksen, jos hän kokee jääneensä yksin tai ilman riittävää tietoa.

Palautteen todellinen arvo on siinä, että se tuo numeroiden rinnalle kokemuksen.

Se kertoo, miltä palvelu tuntui ihmisestä, joka sitä käytti.

Jokainen vastaamaton kysely on menetetty mahdollisuus vaikuttaa

Moni ajattelee, ettei yksittäisellä palautteella ole merkitystä.

Todellisuudessa juuri yksittäiset havainnot paljastavat usein kehityskohteita, joita raporteista ei huomata.

Jos sama tilanne turhauttaa useita asiakkaita, mutta kukaan ei kerro siitä, ongelma voi jatkua pitkään.

Ei siksi, ettei organisaatio haluaisi korjata sitä.

Vaan siksi, ettei kukaan tiedä sen olevan ongelma.

Palautteen antaminen onkin yksi konkreettisimmista tavoista vaikuttaa palvelun kehitykseen.

Jokainen vastaus on viesti siitä, mikä toimii, mikä ei toimi ja mitä asiakkaat oikeasti pitävät tärkeänä.

Positiivinen palaute on aliarvostettua

Palautetta annetaan usein silloin, kun jokin harmittaa.

Mutta kuinka usein pysähdymme kertomaan, kun jokin tehdään poikkeuksellisen hyvin?

Kun asiantuntija ratkaisee hankalan ongelman.

Kun asiakaspalvelija pitää lupauksensa.

Kun palvelu kehittyy parempaan suuntaan.

Kun joku ylittää odotukset.

Näissä tilanteissa palaute jää usein antamatta, koska hyvä kokemus tuntuu itsestäänselvyydeltä.

Silti juuri tällainen palaute voi olla organisaatiolle ja työntekijälle erittäin merkityksellistä.

Ruudun toisella puolella on ihminen

Palautekyselyistä puhuttaessa unohtuu helposti yksi näkökulma.

Palveluita eivät tuota järjestelmät tai raportit.

Niitä tuottavat ihmiset.

Joku on käyttänyt aikaa ongelman ratkaisemiseen.

Joku on selvittänyt asiaa useiden osapuolten kanssa.

Joku on ottanut omistajuuden tilanteesta ja tehnyt ehkä enemmän kuin häneltä odotettiin.

Kun tästä annetaan positiivista palautetta, kyse ei ole pelkästään yhdestä numerosta raportointijärjestelmässä.

Se on tunnustus tehdystä työstä.

Se kertoo:

"Huomasin vaivannäkösi."

"Arvostin apuasi."

"Sillä oli minulle merkitystä."

Työelämässä moni saa päivittäin kuulla virheistä, puutteista ja kehityskohteista.

Siksi onnistumisista kertova palaute voi jäädä vastaanottajan mieleen paljon pidemmäksi aikaa kuin palautteen antaja koskaan arvaa.

Palautteen pyytäminen ei kuitenkaan yksin riitä

Palautekyselyistä ei ole hyötyä, jos palautetta vain kerätään.

Moni asiakas on joskus miettinyt, lukeeko vastauksia kukaan.

Kysymys on täysin oikeutettu.

Jos organisaatio pyytää palautetta, sillä on myös vastuu käsitellä sitä ja tehdä sen perusteella päätöksiä.

Parhaimmillaan palautteen hyödyntäminen muodostaa jatkuvan kehän:

Kysy → Kuuntele → Ymmärrä → Kehitä → Kerro mitä muuttui

Kun ihmiset ymmärtävät, että heidän äänensä vaikuttaa, kysely ei tunnu enää pelkältä lomakkeelta.

Entä jos vastaisimmekin silloin, kun kaikki meni hyvin?

Ehkä suurin muutos palautekulttuurissa syntyisi siitä, että emme käyttäisi palautetta vain pettymyksen purkamiseen.

Entä jos käyttäisimme sitä yhtä aktiivisesti myös onnistumisten tunnistamiseen?

Kertoisimme, mikä toimi.

Nostaisimme esiin hyvän palvelun.

Antaisimme tunnustusta silloin, kun joku onnistui erityisen hyvin.

Silloin palautteesta tulisi tasapainoisempi kuva todellisuudesta.

Ja samalla se auttaisi organisaatioita ymmärtämään paitsi sen, mikä vaatii korjaamista, myös sen, mitä kannattaa vaalia ja vahvistaa.

Lopulta palautteen tarkoitus ei ole todistaa, kuinka hyvin tai huonosti jokin onnistui.

Sen tarkoitus on auttaa meitä ymmärtämään, miten voimme onnistua seuraavalla kerralla vielä paremmin.

Palvelut eivät kehity arvailulla.

Ne kehittyvät asiakkaiden kokemusten perusteella.

Jokainen vastaamaton kysely on menetetty mahdollisuus vaikuttaa. Jokainen annettu palaute on mahdollisuus tehdä asioista hieman parempia seuraavalle asiakkaalle, seuraavalle työpäivälle ja seuraavalle kohtaamiselle.

Siksi haastan sinut tekemään yhden asian: vastaa seuraavaan palautekyselyyn.

Ei vain silloin, kun olet pettynyt.

Vaan erityisesti silloin, kun joku onnistui.

Jos palvelu parani, kerro siitä.

Jos asiantuntija ylitti odotuksesi, kerro siitä.

Jos jokin asia toimi juuri niin hyvin kuin sen pitäisi toimia, kerro siitäkin.

Sillä maailma tarvitsee vähemmän hiljaisuutta onnistumisten ympärille ja enemmän rohkeutta sanoa ääneen: "Hyvin tehty."

Herättikö aihe ajatuksia?

Ota yhteyttä Mariia Schrooteniin, Sustainability Coordinator & Quality Assurance Specialistiin ja jatketaan keskustelua.

Ota yhteyttä