Jaamme uutisia, trendejä ja näkemyksiä siitä, miten tekoäly edistää innovaatioita ja vaikuttaa sekä muuttaa tulevaisuuden työelämää – suoraan omilta tekoälyasiantuntijoiltamme.
Teollinen vallankumous ei muuttanut ainoastaan tehtaita. Se muokkasi myös tietotyötä. 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa tietotyöntekijät eivät enää olleet hajallaan – he kokoontuivat. Toimistoihin. Rakenteisiin. Järjestelmiin. Ensimmäistä kertaa ajattelusta tuli jotain, jota organisoitiin laajassa mittakaavassa.
Uransa huipulla maailman ensimmäinen tietotyöntekijä, Nicolas Fouquet, teki sen, mitä menestyvät organisaatiot usein tekevät: Hän järjesti kick-offin. 1. elokuuta 1661 hän kutsui vieraita vastavalmistuneeseen Château de Vaux-le-Vicomte -linnaansa – tilaisuuteen, josta tuli yksi historian näyttävimmistä juhlista.
1600-luvun puolivälissä suurin osa ihmisistä työskenteli käsillään – pelloilla, metsissä tai merellä. Arvo oli fyysistä, välitöntä ja näkyvää. Mutta Nicolas Fouquet (1615–1680), Ludvig XIV:n valtiovarain ylitarkastaja (Surintendant des Finances), työskenteli eri tavalla. Hän rakensi hallinnollisen koneiston – organisaation, jota nykyään kutsuisimme tietotyöntekijöiden verkostoksi.
Ennen vuotta 1650 suurta osaa työstä tuskin voisi kutsua ”tietotyöksi” Druckerin tarkoittamassa merkityksessä. Valtaosalle ihmisistä työ liittyi ennen kaikkea selviytymiseen: metsästykseen, kalastukseen ja maanviljelyyn. Työ vaati ehdottomasti taitoa – usein syvää, kokemukseen perustuvaa ymmärrystä vuodenajoista, maaperästä ja työkaluista. Mutta tieto ei ollut abstrahoitua, systematisoitua eikä teorian avulla skaalattua. Se oli paikallista, fyysistä ja välitöntä.
Jo kauan ennen kuin toimistoja oli olemassa, ihmiset dokumentoivat asioita. Muinaisessa Egyptissä kirjurit kirjoittivat papyrukselle ja kaiversivat hieroglyfejä temppelien seiniin ja monumentteihin noin vuodesta 3200 eKr. alkaen. Viikinkiajalla, noin vuosina 750–1050 jKr., pystytettiin riimukiviä tapahtumien, omistussuhteiden ja sukusuhteiden dokumentoimiseksi.
Avokilla olemme todellisia nörttejä tietotyön suhteen. Ymmärtääksemme paremmin, miten organisaatiot voivat toimia entistä fiksummin, olemme syventyneet tietotyön historiaan, kehitykseen ja tulevaisuuteen. Lähde mukaamme tutkimaan, miten tietotyö syntyi, miten se on kehittynyt ja mihin suuntaan se on seuraavaksi menossa.
THOBIAS BANKEFORS
Älykkyys on uusi valuutta. Tekoäly ja robotiikka muovaavat työtä, hyvinvointia ja arvonluontia. Tämä koskee Suomen tulevaisuutta!
THOBIAS BANKEFORS
OpenAIn uuden kuvatoiminnon lanseerauksen yhteydessä jaoin muutamia ajatuksia LinkedIn-postauksessa. Nyt yritän kehittää pohdintaa konkreettisilla esimerkeillä ja pohdinnoilla.
THOBIAS BANKEFORS
Me kaikki vaarannamme kodakisoitumisen – jäämme kiinni vanhoihin toimintatapoihin, kun teknologia muuttuu.
THOBIAS BANKEFORS
Tekoälyllä ei ole vain mahdollisuutta esittää tietoa, vaan se voi myös perustella sitä.
THOBIAS BANKEFORS
Tekoäly tarjoaa meille älykkyyttä hanasta, aina saatavilla olevan resurssin, joka on olemassa juuri NYT!
THOBIAS BANKEFORS
Aina on ollut huolta siitä, että uusi teknologia vie työpaikkamme.
