Luku 19 – Koulun keskeyttäjä, joka teki tietokoneista haluttavia

Bill Gates toi tietokoneen jokaiselle työpöydälle. Steve Jobs sai ihmiset rakastamaan sen käyttöä. Tämän tavoitteen juuret voidaan jäljittää yhteen ainoaan yliopistokurssiin. Keskeytettyään opintonsa Reed Collegessa Steve Jobs (1955–2011) jatkoi sellaisten luentojen seuraamista, jotka kiehtoivat häntä. Yksi niistä käsitteli kalligrafiaa. Hän innostui kirjasintyypeistä, välistyksistä ja kirjainten estetiikasta lähes pakkomielteisesti. Tiedosta, joka vaikutti tuohon aikaan täysin hyödyttömältä.

AI AI Insights
Lue lisää

Luku 18 – Poika, joka halusi lisää aikaa tietokoneella

Bill Gates ei kasvanut Piilaaksossa. Hän kasvoi Seattlessa, missä yksi poikkeuksellinen päätös muutti hänen elämänsä suunnan. Vuonna 1968 Bill Gates halusi enemmän aikaa tietokoneen ääressä. Lakeside Schoolin vanhempainyhdistys päätti tehdä sen mahdolliseksi ja maksoi 3 000 dollaria lisäkäyttöajasta koulun tietokoneelle aikana, jolloin tietokoneet täyttivät kokonaisia huoneita ja käyttöaikaa mitattiin minuuteissa.

AI AI Insights
Lue lisää

Luku 15 – Mies, joka vahingossa lukitsi miljoonat ihmiset pieniin laatikoihin

Vuonna 1962 huonekaluyritys Herman Millerin Robert Propst esitteli sen, minkä hän uskoi olevan tietotyön tulevaisuus: toimistokopin. Perusajatus oli itse asiassa hyvä. Propst halusi luoda joustavampia toimistoja, enemmän itsenäisyyttä ja paremmat mahdollisuudet keskittyä tietotyöntekijöille vaihtoehdoksi sen ajan loputtomille avokonttoreille - jotka muistuttivat lähinnä tehdassaleja.

AI AI Insights
Lue lisää

Luku 14 – Naiset, jotka skaalasivat tietotyön

Toisen maailmansodan jälkeen tietotyö kasvoi nopeasti. Suuri osa tästä kasvusta oli naisten harteilla. Pankit, vakuutusyhtiöt, vähittäiskaupan yritykset ja viranomaiset tarvitsivat äkkiä valtavan määrän hallinnollista työvoimaa hoitamaan konekirjoitusta, kirjanpitoa, arkistointia, laskentaa ja dokumentointia.

AI AI Insights
Lue lisää

Luku 12 – Kuka keksi kesäloman?

Yllättävää kyllä, kesälomaa eivät keksineet ammattiliitot. Eivät hallitukset. Eivät tehdastyöläiset. Vaan tietotyöläiset. Kun toimistotyö alkoi yleistyä 1800-luvun lopulla, työnantajat havaitsivat jotain odottamatonta. Toisin kuin tehdastyöläiset, tietotyöntekijät eivät kuluttaneet työssään ensisijaisesti kehoaan. Heidän suurin kuormituksensa kohdistui mieleen.

AI AI Insights
Lue lisää

Luku 8 – Kun tietotyö sai äänen

Ennen puhelinta tieto kulki yhtä nopeasti kuin hevonen. Kirjeiden, lähetinviestien ja fyysisen läsnäolon välityksellä. Etäisyys ei ollut vain käytännön haaste, vaan se rajoitti myös sitä, miten pystyimme ajattelemaan, työskentelemään ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä. Sitten näyttämölle astui Alexander Graham Bell (1847–1922), skotlantilainen kuurojen opettaja ja puhefysiologian professori, jota motivoi halu auttaa kuulovammaisia ihmisiä kommunikoimaan.

AI AI Insights
Lue lisää

Luku 7 – Maailman sitkein käyttöliittymä

1. maaliskuuta 1873 Christopher Latham Sholes esitteli Remington & Sonsille Ilionissa, New Yorkissa, QWERTY-näppäimistön. Sitä ei suunniteltu nopeutta varten. Ei ergonomiaa varten. Eikä edes ihmisen suorituskykyä varten. Se suunniteltiin ratkaisemaan mekaaninen ongelma: Estämään kirjoituskoneen kirjainvarsien jumittuminen toisiinsa.

AI
Lue lisää

Luku 6 – Tietotyö siirtyy toimistoon

Teollinen vallankumous ei muuttanut ainoastaan tehtaita. Se muokkasi myös tietotyötä. 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa tietotyöntekijät eivät enää olleet hajallaan – he kokoontuivat. Toimistoihin. Rakenteisiin. Järjestelmiin. Ensimmäistä kertaa ajattelusta tuli jotain, jota organisoitiin laajassa mittakaavassa.

AI AI Insights
Lue lisää

Luku 5 – Ensimmäinen kick-off ja sen HR-vaikutukset

Uransa huipulla maailman ensimmäinen tietotyöntekijä, Nicolas Fouquet, teki sen, mitä menestyvät organisaatiot usein tekevät: Hän järjesti kick-offin. 1. elokuuta 1661 hän kutsui vieraita vastavalmistuneeseen Château de Vaux-le-Vicomte -linnaansa – tilaisuuteen, josta tuli yksi historian näyttävimmistä juhlista.

AI AI Insights
Lue lisää

Luku 4 – Tietotyön perusta

1600-luvun puolivälissä suurin osa ihmisistä työskenteli käsillään – pelloilla, metsissä tai merellä. Arvo oli fyysistä, välitöntä ja näkyvää. Mutta Nicolas Fouquet (1615–1680), Ludvig XIV:n valtiovarain ylitarkastaja (Surintendant des Finances), työskenteli eri tavalla. Hän rakensi hallinnollisen koneiston – organisaation, jota nykyään kutsuisimme tietotyöntekijöiden verkostoksi.

AI AI Insights
Lue lisää

Luku 3 – Työ vuoteen 1650 saakka

Ennen vuotta 1650 suurta osaa työstä tuskin voisi kutsua ”tietotyöksi” Druckerin tarkoittamassa merkityksessä. Valtaosalle ihmisistä työ liittyi ennen kaikkea selviytymiseen: metsästykseen, kalastukseen ja maanviljelyyn. Työ vaati ehdottomasti taitoa – usein syvää, kokemukseen perustuvaa ymmärrystä vuodenajoista, maaperästä ja työkaluista. Mutta tieto ei ollut abstrahoitua, systematisoitua eikä teorian avulla skaalattua. Se oli paikallista, fyysistä ja välitöntä.

AI Insights AI
Lue lisää

Luku 2 – Kaikki eivät ole tietotyöläisiä

Jo kauan ennen kuin toimistoja oli olemassa, ihmiset dokumentoivat asioita. Muinaisessa Egyptissä kirjurit kirjoittivat papyrukselle ja kaiversivat hieroglyfejä temppelien seiniin ja monumentteihin noin vuodesta 3200 eKr. alkaen. Viikinkiajalla, noin vuosina 750–1050 jKr., pystytettiin riimukiviä tapahtumien, omistussuhteiden ja sukusuhteiden dokumentoimiseksi.

AI Insights AI
Lue lisää

Luku 1 – Käsite ”tietotyöläinen”

Avokilla olemme todellisia nörttejä tietotyön suhteen. Ymmärtääksemme paremmin, miten organisaatiot voivat toimia entistä fiksummin, olemme syventyneet tietotyön historiaan, kehitykseen ja tulevaisuuteen. Lähde mukaamme tutkimaan, miten tietotyö syntyi, miten se on kehittynyt ja mihin suuntaan se on seuraavaksi menossa.

AI Insights AI
Lue lisää

OpenAIn uusi kuvatoiminto

THOBIAS BANKEFORS

OpenAIn uuden kuvatoiminnon lanseerauksen yhteydessä jaoin muutamia ajatuksia LinkedIn-postauksessa. Nyt yritän kehittää pohdintaa konkreettisilla esimerkeillä ja pohdinnoilla.

AI AI Insights
Lue lisää