Luku 13 – Nainen, joka löysi ensimmäisen tietokonebugin

Avokilla olemme todellisia tietotyön nörttejä.
Ymmärtääksemme paremmin, miten organisaatiot voivat työskennellä fiksummin, olemme syventyneet tietotyön historiaan, kehitykseen ja tulevaisuuteen.

Lähde mukaan tutkimaan, miten tietotyö sai alkunsa, miten se on kehittynyt vuosien varrella ja mihin suuntaan se on seuraavaksi menossa.

Tietotyön historia kerrotaan usein miesten tarinana. Alan Turingin, Claude Shannonin ja John von Neumannin kaltaiset nimet tunnetaan laajalti. Monet merkittävimmistä läpimurroista olivat kuitenkin naisten aikaansaannoksia. Yksi heistä oli Grace Hopper.

Vuonna 1944 Hopper työskenteli Harvardissa Harvard Mark I -tietokoneen parissa. Kyseessä oli viisi tonnia painava laite, joka oli täynnä kaapeleita, kytkimiä, releitä ja pyöriviä komponentteja.

Eräänä päivänä kone alkoi tehdä virheellisiä laskelmia. Syy?

Koneen sisään oli juuttunut oikea hyönteinen, joka aiheutti oikosulkuja ja sitä kautta virheitä. Tiimi teippasi hyönteisen lokikirjaan ja kutsui sitä nimellä ”bugi”.

Näin syntyi yksi teknologia-alan tunnetuimmista termeistä.

Hopperin todellinen merkitys oli kuitenkin paljon suurempi kuin virheiden etsiminen. Myöhemmin hän kehitti ensimmäisen kääntäjän eli kompilointiohjelman, joka mahdollisti ohjelmistokoodin automaattisen kääntämisen konekielelle. Grace Hopper auttoi tietokoneita ymmärtämään ihmisiä.

Yhtäkkiä tietokoneet eivät enää olleet vain matemaatikkojen työkaluja. Niitä saattoi ohjelmoida lähes kuka tahansa.

Tänä päivänä tekoäly vie tätä ajatusta vielä pidemmälle: meidän ei enää tarvitse mukautua tietokoneisiin. Vihdoin tietokoneet mukautuvat meihin. Toivottavasti ilman bugeja.

Kiitos, Grace.