Luku 16 – Nainen modernin elämän näkymättömän teknologian taustalla

Avokilla olemme todellisia tietotyön nörttejä.

Ymmärtääksemme paremmin, miten organisaatiot voivat työskennellä fiksummin, olemme perehtyneet tietotyön historiaan, kehitykseen ja tulevaisuuteen. Tule mukaan tutkimaan, miten tietotyö syntyi, miten se on vuosien varrella kehittynyt ja mihin suuntaan se on seuraavaksi matkalla.

Vuonna 1973 tohtori Shirley Jacksonista tuli ensimmäinen musta nainen, joka suoritti tohtorintutkinnon MIT:ssä.

Jo pelkästään tämä olisi riittänyt varmistamaan hänen paikkansa tietotyön historiassa. Mutta se, mitä hän teki sen jälkeen, oli vielä merkittävämpää.

Bell Laboratoriesissa, yhdessä 1900-luvun merkittävimmistä innovaatioympäristöistä, hän teki tutkimusta, joka edisti sellaisten teknologioiden kehitystä, joita käytämme päivittäin: numeronäyttöä, näppäinvalintapuhelimia, valokuituviestintää ja tietoliikenneinfrastruktuuria.

Toisin sanoen kyse oli joistakin modernin tietotalouden näkymättömistä peruspilareista.

Shirley Jacksonin tarinasta tekee poikkeuksellisen se, ettei hänen työnsä liittynyt näkyvään kuluttajateknologiaan. Hän oli mukana rakentamassa niitä näkymättömiä kerroksia, jotka mahdollistavat miljardien ihmisten välittömän viestinnän, tiedon jakamisen ja vuorovaikutuksen ympäri maailmaa.

Tämä kertoo jotain tärkeää tietotyöstä, joka usein jää huomaamatta: maailmaa eniten muuttavat ihmiset ovat harvoin niitä, jotka pitävät eniten ääntä itsestään. He ovat niitä, jotka työskentelevät laboratorioissa myöhään yöhön eivätkä suostu hyväksymään ajatusta siitä, että jokin olisi mahdotonta. He jatkavat kehitystyötä sinnikkäästi, kunnes onnistuvat ja luovat innovaatioita, joista me kaikki hyödymme vielä sukupolvien ajan.

Teknologisissa vallankumouksissa on yleensä kahdenlaisia sankareita: niitä, jotka luovat sen, minkä näemme, ja niitä, jotka rakentavat sen, mikä tekee kaiken tämän mahdolliseksi.

AI voi olla ohjelmistoon kirjoitettua älykkyyttä. Sen tulevaisuus rakennetaan kuitenkin myös puolijohdetehtaissa, datakeskuksissa, sähköverkoissa ja jäähdytysjärjestelmissä. Älykkyys voi olla keinotekoista, mutta infrastruktuuri ei sitä ole.