Luku 9 – Historian eniten vastustettu toimistokeksintö

Avokilla olemme todellisia tietotyön nörttejä.

Ymmärtääksemme paremmin, miten organisaatiot voivat työskennellä entistä älykkäämmin, olemme perehtyneet tietotyön historiaan, kehitykseen ja tulevaisuuteen. Tule mukaan tutkimaan, miten tietotyö syntyi, miten se on kehittynyt vuosien varrella ja mihin suuntaan se on seuraavaksi menossa.

1930-luvulla Chester Floyd Carlson työskenteli New Yorkin patenttivirastossa.
Hänen työnsä?

Asiakirjojen kopioiminen. Kerta toisensa jälkeen. Käsin.

Kuten monet suuret innovaatiot, myös kopiokone sai alkunsa turhautumisesta.

Carlson oli kyllästynyt yksitoikkoiseen kopiointityöhön ja alkoi kotonaan kokeilla valojohtavuutta sekä sähköstaattisia varauksia.

Vuonna 1938 hän onnistui.

Sinkkilevylle syntyi maailman ensimmäinen kserografinen kopio. Tekstinä oli: ”10-22-38 Astoria”.

Carlson patentoi samana vuonna kehittämänsä ”elektrofotografisen koneen”.

Ja sitten?

Lähes kukaan ei välittänyt.

Vuosina 1939–1944 yli 20 yritystä, muun muassa IBM ja General Electric, hylkäsivät idean. Kukaan ei ilmeisesti uskonut, että toimistot tarvitsisivat helpompaa tapaa kopioida tietoa.

Parhaat innovaatiot kulkevat usein ennustettavaa polkua:

”Kuka tuollaista tarvitsee?” → ”Miten pärjäsimme ilman sitä?”

Myöhemmin Carlson nimesi teknologian uudelleen kserografiaksi, joka tarkoittaa kreikan kielessä ”kuivaa kirjoitusta”. Tästä sanasta kehittyi lopulta nimi Xerox.

Ja juuri niin syntyi kokonaan uusi toimiala.

Kopiokone kopiokoneelta tietotyö siirtyi tiedon manuaalisesta jäljentämisestä sen vaivattomaan jakamiseen.