Tekoäly voi jo nykyään auttaa paljon muussakin kuin yksittäisten tekstien kirjoittamisessa. Se voi koota ja tiivistää aineistoja, ehdottaa rakenteita, analysoida dataa, tunnistaa malleja, valmistella kokouksia, laatia ensimmäisiä luonnoksia ja tukea toistuvia prosesseja. Harvoin on kuitenkaan järkevää jättää kokonainen työtehtävä tekoälyn hoidettavaksi ilman ihmisen tekemää tarkistusta.

Novus-tutkimuksemme osoittaa, että tekoälyn käyttö on jo laajaa, mutta vielä melko pinnallista. 23 % käyttää tekoälyä 10-25 prosentissa työtehtävistään, 7 % 26-50 prosentissa ja 5 % yli puolessa työtehtävistään. Potentiaalia on siis edelleen paljon, mutta ei ole olemassa yhtä oikeaa tavoitetasoa, johon jokaisen organisaation tulisi pyrkiä.

Lue lisää tutkimuksesta

Työtehtävät, joissa tekoälystä on usein eniten hyötyä

Ensimmäiset luonnokset ja sisällön jatkotyöstö

Tekoäly voi auttaa sähköpostien, raporttirunkojen, esitystekstien, yhteenvetojen ja vaihtoehtoisten tekstiversioiden laatimisessa. Työntekijä vastaa kuitenkin edelleen faktoista, sävystä ja lopputuloksesta.

Tiedon kokoaminen ja käsittely

Suuria tekstimääriä, muistiinpanoja ja dokumentteja voidaan jäsentää ja tiivistää nopeammin. On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei olennaista tietoa jää pois tai tule tulkituksi väärin.

Kokoukset ja niiden seuranta

Tekoäly voi auttaa esityslistojen valmistelussa, keskustelujen yhteenvedoissa ja tehtäväehdotusten laatimisessa. Vastuu päätöksistä, priorisoinnista ja viestinnästä säilyy ihmisellä.

Analyysi ja ideointi

Tekoäly voi ehdottaa hypoteeseja, vertailla vaihtoehtoja ja tunnistaa malleja. Se toimii hyvänä sparrauskumppanina, mutta ei itsenäisenä päätöksentekijänä.

Toistuvat hallinnolliset tehtävät

Selkeisiin sääntöihin ja prosesseihin perustuvia työvaiheita voidaan usein automatisoida osittain tai kokonaan. Näissä tehtävissä hyödyt voivat olla suurempia kuin satunnaisessa tekstintuotannossa.

Milloin tekoälyn tulisi olla avustaja, ei tekijä?

Mitä suurempia virheen seuraukset ovat, sitä tärkeämpää on ihmisen tekemä valvonta. Tämä koskee esimerkiksi oikeudellisia arvioita, henkilöstöasioita, arkaluonteisia asiakastietoja, taloudellisia päätöksiä sekä viestintää, joka vaikuttaa ihmisten oikeuksiin tai turvallisuuteen.

Tekoäly voi silti auttaa rakenteen luomisessa, kysymysten esittämisessä ja alustavissa analyyseissä. Päätöksenteon, faktantarkistuksen ja vastuun tulee kuitenkin olla oikean osaamisen omaavalla henkilöllä.

Mikä on sopiva käyttöaste?

Sopiva taso on se, jolla tekoäly tuottaa mitattavaa hyötyä heikentämättä laatua, turvallisuutta tai luottamusta. Tavoitteeksi ei siis kannata asettaa esimerkiksi sitä, että tekoälyä käytettäisiin tietyssä prosenttiosuudessa työstä. Sen sijaan kannattaa tunnistaa toistuvat, aikaa vievät ja helposti valvottavat työvaiheet, joissa tekoälyn käyttö on mahdollista.

Vaikutuksia kannattaa mitata käytännössä: säästyneenä aikana, laadun parantumisena, lyhyempinä läpimenoaikoina tai parempana palveluna. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia käyttäjistä kokee säästävänsä aikaa tekoälyn avulla, mutta jokaisen organisaation on arvioitava vaikutukset omassa toimintaympäristössään.

Yksittäisistä prompteista parempiin toimintatapoihin

Merkittävimmät hyödyt syntyvät harvoin siitä, että jokainen työntekijä käyttää tekoälyä omalla tavallaan. Todellinen arvo syntyy, kun organisaatio tunnistaa tärkeimmät käyttökohteet, yhtenäistää parhaat toimintatavat ja yhdistää teknologian, tiedonhallinnan ja vastuut osaksi sujuvaa työskentelyä.